HAKUMATKA VIII/2012

"Sieltä ostetaan mistä halvalla saadaan" on hyvä periaate, mutta sen noudattaminen kysyy kyllä hyviä istumalihaksia. Näin oli tälläkin kertaa kun lähdin serkku-Pekan kanssa toteuttamaan asiakkaideni toivomuksia. Vuoden seitsemännen hakumatkan tuloksena Suomeen tuli viisi pyörää. Niiden keräämiseksi piti ajaa Saksassa runsaat 3000 km. Kuudes pyörä jäi ajan puutteen vuoksi seuraavaan kertaan. Pisin päivärupeama oli 1050 kilometriä.

Ostotilanteessa on vaikea yhdistaa halpa ja hyvä. Molemmat ominaisuudet löytyvät harvoin samassa pyörässä. Kun sellainen yksilö löytyy on valmistauduttava pitkiin ajomatkoihin.

Kaukaisin pyörä löytyi tällä kertaa Feichtenista, läheltä Itävallan rajaa. Sieltä olisi ollut matkaa vain 40 km Itävallan puolelle Saltzburgiin, jossa matkan antiin olisi voinut hakkia kunnon kulttuuripläjäyksen. Hieman etelämpänä Saksan puolella olisi ollut maailman tunnetuimman itävaltalaisen entinen kesäpaikka, Kotkanpesä. Berghtesgadenissa ei kuitenkaan olla kovin ylpeitä sittemmin saksalaistuneen herra Hitlerin aikaansaannoksista.

Reitti Feichteniin oli hankalahko. Pimeys, sade ja loppumatkan kapeat tiet pistivät jälleen miettimään homman mielekkyyttä. Perillä odottasi Hondan Transalp 1987. Ostin samanlaisen aikoinaan Suomesta kun ne tulivat markkinoille. Pyörä on edelleenkin minulla 120 tkm ajettuna. Tähän mennessä tekniikka ei ole aiheuttanut ensimmäistäkään murhetta. Transalp lienee tällä hetkellä maailman pisimpään yhtämittaisesti valmistuksesssa ollut moottoripyörämalli. Joidenkin mielestä klassikko jo syntyessään. Kiva peli enkä lainkaan ihmettele, että pitkän linjan lentäjä-motoristi Seppokin sellaisen halusi.

Ilta oli jo pitkällä kun pääsimme Alpin pesäpaikkaan. Onneksi olin sopinut myyjän kanssa jo matkalla, että hän varaisi meille yösijan lähistöllä. Onneksi petipaikka oli löytynyt, sillä matkan jatkaminen samana iltana ei enää kiehtonut.

Pitkät ajopäivät eivät onnistu ilman kunnon lepoa ja muonaa. Tällä kertaa tyydyimme majapaikan suosittamaan päivän annokseen. Alkuruuaksi tarjottu tomaattikeitto oli sisllöltään niin tuhti, että jo sekin olisi riittänyt takaamaan yöunet. Pääruuaksi oli tanakka lihankimpale jonka seurana oli kaksi palleroa. Ne muistuttivat lintujen talviruokintaan tarkoitettuja talipalloja. Pekan mielestä pallojen makukin viittasi lintujen maailmaan. Epäselväksi jäi miksi Pekka on tutustunut tipujen menuun salaisuuksiin.

Alkuperäiskuntoinen Transalp vuodelta 1987 antaa vielä hyvät kyydit eikä ole sijoituksenakaan mikään hullumpi idea

Päivän valossa tutkittuna Transalp vaikutti aina vaan paremmalta. Käytön jälkiä 70 tuhatta ajettua kilometriä olivat jättäneet yllättävän vähän. Alkusarjan Transalppeja piinaava öljynkulutuskaan ei myyjän mukaan ollut vielä kasvanut kolmea desiä suuremmaksi tuhatta kohden. Pyörään löytui alkuperäisten papereiden lisäksi tupla avaimet. Takaboksi ja Kapan laukkuteline kruunasi kokonaisuuden. Hinta jääköön ostajan kerrottavaksi, mutta edullinen se oli kun ottaa huomioon vielä myyjän myöntämän 100 euron alennuksen. Sitä vaan joskus ihmettelee, että miksi tällaisia pyöriä ei kysytä enemmän. Transalp on mitä monipuolisin käyttöpyörä ja alkupään yksilöt alkavat lähestyä museoikää.

Nokka kohden siintäviä alppeja ja Müncheniä

Seuraavan kyytiin nousi museoikäinen BMW R 75. Alkuperäiskuntoinen Bemu oli palvellut samaa sukua koko ikänsä. Kauppaan kuului myös 2 laukkua. Nyt klassikkö pääsee viettämään eläkepäiviään Nokialla, Harrin tallissa. Sinne menee myös alkuperäiskuntoinen vain 70 ajettu BMW K 100 RT vuodelta 1986. Siisti, alkuperäiskuntoinen matkaklassiko on varustettu kolmella hyväkuntoisella laukulla. Alkuperäisten manuaalien lisäksi kauppaan sisältyi toinen tuulisuoja ja käyttämätön muotoiltu satula.

Baijerissa kun oltiin niin kikkoja piisasi joka kylässä

Tällaisia harvinaisuuksia löytyy kun viitsii etsiä. Ei uskoisi, mutta tämän pikkuveli, 3-sylinterisellä RT 75 on oikeasti nopein pitkien matkojen taittaja. Es. Nordkap-Gibraltar väliä vielä kukaan ei ole ajanut 2-päällä nopeammin millään muulla pyörällä.

Nopeudesta puheen ollen, Saksassa kannattaa noudattaa lakeja ja asetuksia. Vaikka et tekisi mitään väärin niin silti viranomainen saattaa kiinnostua.

Ei matkaa, etteikö poliisi pysäyttäisi. Niin nytkin. Asiat olivat kunnossa ja matka jatkui molemmin puolin hymyssä suin.

Tällä kertaa ei ollut aikaa tutustua lähemmin Saksalaisiin laskettelukeskuksiin, mutta kyllä ne näyttivät kauempaakin katsottuna houkuttelevilta.

Tästä muskelimmaksi pyörä ei juuri tule. V-Max 1700, 200 hv, vuodelta 2009. Kuin tehtaan jäljiltä, vain 9000 km, suoraan ensimmäiseltä omistajalta, eikä maksanut paljoa. Se joka tilaa, se saa!!

Ei Saksan autotarjonnassakaan valittamista ole. Uuden veroinen BMW 325 B 2008, 3 litran koneella, automaatti runsain varustein.

Aprilian V-2 500 supermoto löysi uuden kodin Suomesta

Onko tässä tuleva jääradan SM-sarjan mönkkäriluokan voittaja-aihio. Edellinen tuomani Ducati vei mestaruuden. Jää nähtäväksi.

Lopuksi vielä nälkäisten kiusaksi kuva ruuasta joka maistui Pekallekin. Kaikkia aineksia en tunnistanut, mutta hyvää oli.

Mikko Hamunen